Tilke

Tilke-hankkeessa tuimme lastensuojelun asiakkaana olevia, oppimiseen ja ymmärrykseen tukea tarvitsevia vanhempia. Toimintamuotoinamme olivat vanhemmille ja lastensuojelun ammattilaisille järjestetyt tulkkauskeskustelut, vanhempien kokemustoiminta sekä opiskelijoille ja ammattilaisille suunnatut koulutukset ja tietoiskut.

Tulkkauskeskustelut

Tulkkauskeskustelut oli suunnattu lastensuojelun tai sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden asiakkaana olevien lasten vanhemmille sekä heidän työntekijöilleen lastensuojelusta ja muista perhepalveluista. Lastensuojelun tai perhepalveluiden asiakkuuden lisäksi vanhemmilla oli tarve tukeen oppimisen ja ymmärtämisen hankaluuksien, kehitysvammaisuuden tai autismi- tai neurokirjon ominaisuuksien takia. Tulkkauskeskustelu tarkoittaa ohjattua dialogia, jota Tilkkeen työntekijä veti. Keskustelun alussa sovimme pelisäännöistä, keskustelun kulusta ja palautimme mieleen tulkkauskeskusteluille asettamamme tavoitteen.

Ymmärrystä yhteistyöhön tulkkauksen avulla -video

Tulkkauksella ratkaisimme yhdessä yhteistyön hankaluuksia ja tilanteita, joissa tarvittiin asioiden selkiyttämistä ja joista vanhempien ja työntekijöiden oli vaikea päästä yhdessä eteenpäin. Pyrimme tulkkauskeskusteluilla yhteistyön paranemiseen ja yhteiseen ymmärrykseen perheen tilanteesta ja asioista. Tulkkauksessa on elementtejä systeemisyydestä ja dialogisuudesta. Systeemisyydestä nappasimme tulkkaukseen mukaan ilmiöihin, ei yksilöihin keskittyvän näkökulman sekä asioiden tutkailemisen ja pilkkomisen yhdessä. Ilmiöihin kuuluivat esimerkiksi haasteet vanhemmuudessa, yhteistyössä, vuorovaikutuksessa ja näiden juurisyyt. Dialogissa korostui aktiivinen, toista myötäilevä kuunteleminen.

Tulkkauskeskusteluissa oli kolme vaihetta: alkukeskustelut, tulkkauskeskustelut ja loppukeskustelut. Alku- ja loppukeskustelut Tilkkeen työntekijä kävi osallistujien eli vanhemman ja lastensuojelun ammattilaisen, kanssa erikseen. Alkukeskustelujen tarkoituksena oli kartoittaa osallistujien ajatuksia ja kokemuksia yhteistyön sujumisesta ja huolenaiheita ja pelkoja, joita yhteistyön tekemiseen liittyi. Alkukeskustelujen pohjalta vanhempi valitsi tavoitteen varsinaisille tulkkauskeskusteluille.

Tulkkauskeskustelun kulku:

• Keskustelun pelisääntöjen ja etukäteen sovitun tavoitteen läpikäynti
  • Keskustelussa ei ollut pakko olla samaa mieltä
  • Vanhempi sai lopettaa keskustelun, jos kuuntelu tuntui pahalta
  • Jos ei toisi sovittu, vanhempi aloitti omalla puheenvuorolla
• Vanhemman puheenvuoro
  • Työntekijä kuunteli
  • Tilkkeen työntekijä kirjasi asiat näkyville
  • Tarkentavat kysymykset ja kertaus: mitä työntekijä kuuli?
• Työntekijä puheenvuoro
  • Vanhempi kuunteli
  • Tilkkeen työntekijä kirjasi asiat näkyville
  • Tarkentavat kysymykset ja kertaus: mitä vanhempi kuuli?
• Lisäpuheenvuorot tarpeen mukaan samalla kaavalla
• Yhteenveto: mistä puhuimme, mistä pitää vielä puhua ja seuraavat tapaamiset

Tilkkeen työntekijä ohjasi keskustelua, jakoi puheenvuoroja, kirjasi puhutut asiat kaikkien näkyviin fläppitaululle, kysyi tarkentavia kysymyksiä, varmisti mitä keskustelijat tarkoittivat ja tarvittaessa palautti keskustelun sovittuun tavoitteeseen. Tulkkauskeskusteluja oli 1–5 kertaa, riippuen osallistujien tarpeista ja toiveista. Viimeisen keskustelun jälkeen Tilkkeen työntekijä kävi omat loppukeskustelut osallistujien kanssa, joissa arviotiin tulkkauskeskusteluja ja yhteistyössä tapahtuneita muutoksia.

Tulkkauskeskusteluilla aikaansaatuja muutoksia

Tulkkauskeskusteluista saadun palautteen perusteella keskeisimpiä keskusteluilla aikaansaatuja muutoksia olivat ymmärryksen ja luottamuksen lisääntyminen, yhteistyön ja avun vastaanottamisen helpottuminen. Osallistujat kokivat merkittäväksi sen, että oli aikaa vain keskustella, ilman lastensuojelun neuvottelun luomaa painetta. Vanhempien palautteissa kerrotaan, miten tärkeää oli, että sai sanoa asiansa rauhassa loppuun ja työntekijällä oli aikaa vain kuunnella.

Monesti vanhempia jännitti erilaisten ongelmakohtien kertominen työntekijälle, jolloin Tilkkeen työntekijä pystyi sovitusti nostamaan ne osaksi tulkkauskeskustelua. Tulkkauskeskustelujen jälkeen vanhemmat ymmärsivät paremmin työntekijöiden ja toimintatapojen tarkoituksen, ja työntekijät puolestaan paremmin sen, mitkä asiat vanhempaa yhteistyössä huolettavat. Parempi ymmärrys lisäsi luottamusta ja sujuvoitti yhteistyötä.

Vanhempien kokemustoiminta

Tilke-hankkeen kokemustoiminnassa oli mukana kahdeksan oppimiseen ja ymmärrykseen tukea tarvitsevaa vanhempaa. Kokemustoimijat valitsivat hankkeen ajalle kaksi aihetta, joihin he halusivat hankkeen aikana vaikuttaa:

• Vanhempien saama tuki lastensuojelussa
• Huostaanoton syiden ymmärtäminen

Kokemustoimijat kokivat nämä aiheet kaikkein olennaisimmiksi ongelmakohdiksi lastensuojeluin asiakasvanhempina. Kokemustoimijat tekivät hankeaika vaikuttamistyötä valitsemiensa aiheiden ympärillä. Vaikuttamistyön tuloksena syntyi neljä blogikirjoitusta, kokemuspuheenvuoroja, mielipidekirjoitus ja osallistuminen Ylen Perjantai-dokumentin kuvauksiin.

Blogeja:

Lastensuojelu ei saa unohtaa vanhempia (linkki johtaa toiselle sivulle)

Kuka tukisi lastensuojelusta itsenäistyvän lapsen vanhempaa? (linkki johtaa toiselle sivulle

Mieheltä miehelle, isältä toiselle isälle (linkki johtaa toiselle sivulle)